Feminismi, queer, anarkia

Milkwaukeenaziconfrontation

Kuten varmaan tiedät, ajat ovat käymässä levottomiksi. Olen T:n kaupungissa tutustunut pinkkimustiin anarkisteihin ja jaan monia heidän poliittisia ajatuksiaan. Anarkisteilla on myös sanottavaa sukupuolesta. Monet heistä kutsuvat itseään queereiksi, mikä tarkoittaa, että he kieltäytyvät määrittelemästä sukupuoltaan. Se kuulostaa minusta vapauttavalta.

Luin muutama viikko sitten käsiini sattuneen ihastuttavan omakustannejulkaisun Trashgender eli kirje K:lle, josta ylläoleva lainaus on. Trashgenderia voisi kuvailla vapaaksi yhdistelmäksi kirjenovellia ja sarjakuvaa.

Helsingin Pride-viikon kunniaksi on aika nostaa siniristilippujen tilalle pinkkimustaa salkoihin. Parempi olisi tietenkin polttaa kaikki liput lopullisesti. Queeranarkismi on kuolettavaa myrkkyä heteronormatiivisuuden lävistämälle läpeensä militarisoidulle nationalistiselle Suomelle. Anarkistiset yhteisöt eivät ole immuuneja kaikkialla risteäville valtarakenteille, joten on paras rokottaa itseensä aimo annos queerfeminismiä selvitäkseen meneillään olevasta kapitalismin katastrofista.

Queerfeministinen perinne tai siitä osin johdettu queeranarkismi inspiroi lukuisia anarkisteja toimimaan vapaamman maailman puolesta sekä romuttamaan arkielämämme sortavat käytännöt. Pinkkimustia blokkeja on järjestetty eri kaupunkien Prideilla epäsäännöllisen säännöllisesti vuodesta 2007 ja kapinallisia queeranarkistisia zinejä on diilattu esteetöntä ja queerfeminististä kulttuuria tarjoavilla Utopia-klubeilla jo muutaman vuoden ajan. Tähän väliin mahtuu kokonainen kirjo näkyviä ja näkymättömiä pinkkimustasta perinteestä ammentavia tapahtumia ja aktioita. Tätä kirjoittaessa on Helsingissä käynnissä koko viikon kestävä Queersaatio, joka huipentuu pinkkimustaan blokkiin Helsingin prideilla. Päiväää ennen Queersaation alkua Helsingissä järjestettiin queerfeministinen toimintapäivä, jolta starttasi Mustikka-kustantamon kesäkiertue, joka lietsoo Rakkauden vapautusrintamaa. Mustikan kesäkiertue ulottuu Tampereen Mustasta Pispalasta Rauman Pitsiviikkojen Mustan Pitsin Yöhön.

Mitä paljon käytetty, mutta usein väärinymmärretty queer-sana tarkoittaa? Käsitettä on joskus suomennettu sanoilla “pervo” tai “outo”, mutta monet käyttävät myös englanninkielistä sanaa sellaisenaan. Queeria käytettiin aluksi “hintin” tapaisena haukkumasanan “normaalista” (seksuaalisuudesta) poikkeaville. Vähitellen sana otettiin kuitenkin käyttöön ja haukkumasanasta alettiin olla häpeilyn sijaan ylpeitä. Vuonna 1990-perustettu militantti Queer Nation pyrki ottamaan haukkumasanaa haltuun ottamalla sen osaksi organisaation nimeä ja käyttämällä sellaisia iskulauseita kuin We’re here. We’re queer. Get used to it!. Muutkin Queer Nationin piirissä käytetyt iskulauseet korostivat aktiivista queerpolitiikkaa: Two, Four, Six, Eight! How Do You Know Your Kids Are Straight? ja Out of the Closets and into the Streets!

Queer-sanan käyttö alkoi yleistyä samaan aikaan radikaaleissa suoran toiminnan hlbtqi-ryhmissä ja yliopistojen nais- ja sukupuolentutkimuksen oppiaineissa 1980- ja 1990-luvun vaihteessa. Queer-teorian ensimmäisinä merkittävinä teoksina mainitaan usein Eve Kosofsky Sedgwick Epistemology of the Closet ja Judith Butlerin Gender Trouble (suomennettu nimellä Hankala sukupuoli). Myöhemmistä esimerkiksi J. Jack Halberstamin teokset ovat herättäneet täälläkin päin keskustelua.

Queer-teorian kritiikkiä ei ole rajattu mihinkään yksittäiseen kohteeseen, mutta sen piirissä kritisoidaan yleensä essentialistista sukupuolikäsitystä, maailman hahmottamista hierarkkisessa suhteessa olevien kaksinapaisten vastakkainasettelujen kautta (mies/nainen, hetero/homo, luonto/kulttuuri, ihminen/eläin jne), tiukasti rajattua seksuaalisuutta ja ylipäänsä heteronormatiivista kapitalistista kulttuuria, jossa ihmiset joutuvat määrittelemään itsensä tiukkoihin lokeroihin. Queer-teoriaa yhdistää muuhun kriittiseen teoriaan ja antikapitalistisiin liikkeisiin sorron vastustaminen. Sen avulla on kuitenkin tullut mahdolliseksi analysoida valtaa ja hierarkkioita aiemmin antikapitalistisessa kritiikissä ohitetuista näkökulmista.

Akateemisen maailman mullistamisen lisäksi queer-teorian monet keskeisistä ajatuksista ovat muuttaneet käytäntöjä ja johtaneet uuteen toimintaan ruohonjuuritason suoran toiminnan ryhmissä. Tällöin puhutaan usein queerfeminismistä tai queeranarkismista. Aina ei ole selvää kummasta suunnasta vaikutteet tulevat, mutta esimerksi Butlerin Hankalan sukupuolen kirjoittamiseen inspiroin suoran toiminnan Act Up -ryhmät. Act up asettui suoraan oppositioon valtavirran liberaaleja hlbt-ryhmiä ja heidän reformistisia uudistuksiaan vastaan. Monet Act upin aktiivesita olivat perustamassa edellämainittua Queer Nationia ja inspiroivat 2000-luvulla väkivaltaista itsepuolustusta ja suoraa toimintaa korostanutta Bash Back! -verkostoa (suom. Iske takaisin!). Antiautoritaarisesti järjestäytyneen Bash Back! -verkoston paikallisryhmät ovat esimerkiksi piesseet homofobiaa levittäneitä uusnatseja, keskeyttäneet radikaalikristittyjen jumalanpalveluksia, vandalisoineet omaisuutta ja järjestäneet antikapitalististen toimintapäivien mielenosoitukseen trans- ja queer blokin.

TF73112

Muun maailman tapaan Yhdysvalloissa valtavirran seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajaneet maltilliset ryhmittymät halusivat enemmän sulautua osaksi kapitalismia ja valtiota, kun taas antikapitalistisille queer-ryhmille tämä ei alkuunkaan riittänyt. Tästä syntyi myöhemmin esimerkiksi Pridejen kaupallisuutta kritisoineita Gay Shame -ryhmiä, josta yhdestä oli keväällä suomeksi kiinnostava artikkeli Tulvassa. Ruotsissa muun muassa queerfeministisestä Queerfeministisk agenda teoksestaan tunnettu Tiina Rosenberg käsitteli viime syksynä julkaistun Arvot mekin ansaitsemme kirjassa muutamaan otteeseen queerfeminismiä ja anarkismia:

”Viime vuosien vallankumoukset, mellakat, occupy-liike ja protestit maailman suurkaupungeissa ovat elävöittäneet protestikulttuurin ja mobilisoineet anarkistisen epäluulon pääomaa ja valtiovaltaa kohtaan. Queertutkija J. Jack Halberstam on korostanut kirjoituksissaan anarkismin lisäksi populaarikulttuurin merkitystä.”

Anarkistiset ryhmät ovat olleet hitaita omaksumaan feminismin ja queer-teorian piiristä tullutta kritiikkiä, mutta viime vuosina nämä ajatukset ovat saaneet enemmän sijaa anarkistienkin parissa. Queeranarkistisia kirjoja on alkanut hiljalleen ilmestymään englanniksi. Pinkkimustaa suoraa toimintaa painottaneen Bash Back! -verkoston kootut julkilausumat, esseet ja muut pohdinnat löytyvät teoksesta Queer Ultraviolence. Bash Back! Anthology. Teoksessa Queering Anarchism Addressing and Undressing Power and Desire pyritään nimen mukaisesti tekemään anarkismista queerimpaa. Against Equality -kollektiivin julkaisemat kirjat yhdistävät hedelmällisellä tavalla queerliikkeen kysymyksenasettelun armeijan, poliisin, vankiloiden ja avioliitto-instituution kritiikkiin (mukaan lukien samaa sukupuolta olevien avioliitto). Viime vuonna julkaistu kokoelma Queer Revolution, Not Mere Inclusion kokoaa yhteen eri kirjoittajien artikkeleja näistä teemoista.

queeringanarchism_lgBashback-cover-finalQRnMI-Cover-Final_low

Pinkkimustiin aiheisiin kietoutuneita julkaisuja tuntuu tulevan jatkuvasti enemmän ja erilaisia ruohonjuuritason tapahtumiakin järjestetään Suomessa jo useassa kaupungissa. Aina näistä ei ole kuitenkaan helppo kuulla. Tämän viikon kestävän Queersaation tai kesän aikana useaan kaupunkiin ulottuvan Mustikan kesäkiertueen tapahtumista voi mennä kyselemään enemmän pinkkimustasta toiminnasta.

This entry was posted in anarkismi, feminismi, queer. Bookmark the permalink. Post a comment or leave a trackback: Trackback URL.

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*
*